Laura Halminen
Laura Halminen on suomalainen toimittaja. Hän työskenteli Helsingin Sanomissa vakituisesti vuodesta 2013[1] vuoteen 2023 ja aiemmin myös City-lehdessä[2] sekä ATV-televisiokanavalla. Halminen voitti tutkivan journalismin Lumilapio-palkinnon vuonna 2016 uusnatsien toimintaa käsittelevällä artikkelilla.[3]
Halminen on kertonut olleensa toimittaja vuosituhannen alusta ja päätyneensä alalle uteliaisuudesta. Hän kertoo seuraavansa kyberturvallisuuden, tietoturvan ja informaatioturvallisuuden aihepiirejä.[4] Hän on pyytänyt viranomaisia vastaamaan kansalaisten kysymyksiin sosiaalisessa mediassa ja sanoo ymmärtävänsä turvallisuusviranomaisten tarpeen salata tietoja, mutta toisaalta myös kannustanut kansalaisia paljastamaan sosiaalisessa mediassa valtionsalaisuuksia haastaen viranomaiset heidän toimintavoissaan.[5]
Viestikoekeskusjuttu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joulukuussa 2017 poliisi teki Halmisen asuntoon kotietsinnän sen jälkeen, kun Halminen oli vasaroinut tietojen tuhoamistarkoituksessa hallussaan olleen tietokoneen kovalevyn Helsingissä sijaitsevan asuintalonsa kellarikerroksessa ja soittanut palokunnan paikalle savun takia. Halmista epäillään turvallisuussalaisuuden paljastamisesta, ja hänen kirjoittamansa lehtijutun taustalla olevaa mahdollista tietovuotoa tutkitaan virkasalaisuuden rikkomisena. Tutkintapyynnön on molemmissa tapauksissa tehnyt Suomen puolustusvoimat.[6] Epäily liittyy Helsingin Sanomissa julkaistuun puolustusvoimien Viestikoekeskusta koskevaan juttuun,[7] jonka Halminen oli kirjoittanut Tuomo Pietiläisen kanssa.[8]
Halmisen ja Pietiläisen juttu nousi uutiseksi myös Venäjän tiedotusvälineissä, joissa vuodon taustalla katsottiin olevan Nato, tai sen katsotaan hyödyttävän Natoa, ja vuodolla yritettäisiin lyödä kiilaa Helsingin ja Moskovan väliin.[9] Lisäksi Venäjällä uutisoitiin Halmisen yritys tuhota tietokoneensa sisältämät tiedot ja hänen kotiinsa tehty kotietsintä.[10]
Suomen sijoitus Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksissä putosi yhden sijan poliisin tekemän toimituksellisen aineiston takavarikon vuoksi.[11]
Helsingin käräjäoikeus hylkäsi 27. helmikuuta 2018 Halmisen hakemuksen kotietsinnän toteamiseksi laittomaksi, takavarikoiden kumoamiseksi ja takavarikoitujen esineiden palauttamiseksi.[12]
Oikeudenkäynti alkoi 25.8.2022[13].
Poliisin kuulustelupöytäkirjasta kävi ilmi, että toukokuussa 2017, puoli vuotta ennen viestikoekeskusjutun julkaisua, Halminen oli paljastanut puolustusvoimille, että lehden toimituksella oli hallussaan salaisia asiakirjoja[14]. Helsingin Sanomien toimitus ei tiennyt Halmisen yhteydenotosta puolustusvoimiin[15]. Halminen puolusti tekoaan vetoamalla maanpuolustusvelvollisuuteen[14].
Journalistin ohjeiden mukaan toimittajalla on mahdollisuus kieltäytyä tehtävistä, jotka ovat ristiriidassa lain, henkilökohtaisen vakaumuksen tai ammattietiikan kanssa.[16] Päätoimittaja Kaius Niemen mukaan Halminen ei tuonut julki huoltaan jutun oikeutuksesta[17].
Halmisen tekemän ilmiannon jälkeen puolustusvoimien upseeri tapasi Halmisen useita kertoja ja tutustui lehden hallussa olleeseen aineistoon[14].
Oikeudenkäynnissä Pietiläisen puolustusasianajaja esitti, että jos tieto olisi todella ollut salaista, silloin puolustusvoimat olisi pyrkinyt suojelemaan tietoa ennen sen julkaisua, mutta niin se ei tehnyt[14]. Kun tieto Halmisen tekemästä ilmiannosta tuli julki, Helsingin Sanomat hyllytti Halmisen selvitysten ajaksi[17]. Häntä ei irtisanottu, vaan hänen työvelvoitteensa päättyi[17]. Lehti tutkii väitteitä tiedon välittämisestä toimituksen ulkopuolelle[17].
Tuomioistuimen aikataulun mukaan asianajajat antavat loppulausuntonsa joulukuun puolessavälissä ja tuomio annetaan tammikuun loppuun mennessä.[13]
Helsingin käräjäoikeus antoi päätöksen 27. tammikuuta 2023. Halminen ja Pietiläinen syyllistyivät turvallisuussalaisuuden paljastamiseen Helsingin Sanomissa 16. joulukuuta 2017 julkaistussa jutussa. Tuomo Pietiläinen tuomittiin 50 päiväsakkoon. Laura Halmisen roolin katsottiin olleen vähäisempi ja hän pyrki varmistumaan julkaisemisen laillisuudesta. Siksi hänet jätettiin rangaistukseen tuomitsematta. Tuomiosta saanee valittaa hovioikeuteen.[18]
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Upseeri ja vakooja : suomalaisloikkari Emil Vaateri. Jyväskylä: Docendo, 2023. ISBN 978-952-382-529-1.
- Martti J. Kari : Käsikirjoitukset eivät pala. Docendo, 2024. ISBN 978-952-382-784-4.
Tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lumilapio-palkinto 2016 "Uusnatsien sisäpiirissä", uusnatsijärjestö Suomen vastarintaliikkeen sisäpiiriä käsittelevästä jutusta.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Laura Halminen Helsingin Sanomat. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ Uimapukukierros Esplanadilla City.fi. 1.8.2003. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ HS:n toimittajat Laura Halminen ja Tommi Nieminen voittivat tutkivan journalismin Lumilapio-palkinnon Helsingin Sanomat. 22.4.2016. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ "Kaikkeen on varauduttu" -paneelikeskustelu SuomiAreena 10.7.2017 Youtube.com. 2.8.2017. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ Sosiaalisen median merkitys sotatieteellisessä kehyksessä Sotatieteellisen seuran vuosijulkaisu. 1.8.2017. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ Puolustusvoimat arvioi Viestikoekeskus-uutisen aiheuttavan erityisen suurta vahinkoa Savon Sanomat. 13.2.2018. Viitattu 26.11.2018.
- ↑ Salaisuus kallion uumenissa Helsingin Sanomat. 16.12.2017. Viitattu 19.12.2017.
- ↑ Poliisi teki kotietsinnän Helsingin Sanomien toimittajan kotiin Helsingin Sanomat. 18.12.2017. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ Venäjällä katsotaan, että HS:n vuotojutun taustalla on Nato Yle.fi. 19.12.2017. Viitattu 19.12.2017.
- ↑ Pieni kellaripalo roihahti uutiseksi yli valtakunnan rajojen Mtv.fi. 18.12.2017. Arkistoitu 18.12.2017. Viitattu 19.12.2017.
- ↑ Suomen sijoitus lehdistönvapausindeksissä putosi toisena vuotena peräkkäin Yle. 25.4.2018. Viitattu 25.4.2018.
- ↑ Helsingin käräjäoikeus: toimittaja Laura Halmisen kotietsintä oli laillinen iltalehti.fi. Viitattu 29.6.2018.
- ↑ a b Syyttäjän ja HS:n sanailu alkoi heti käräjillä – tällaiset ovat Viestikoekeskus-jutun syytteet www.iltalehti.fi. Viitattu 30.8.2022.
- ↑ a b c d Todistaja: Helsingin Sanomien toimittaja paljasti toimitukselta salaa Puolustusvoimille, että lehdellä on hallussaan erittäin salaisia papereita Yle Uutiset. 25.8.2022. Viitattu 30.8.2022.
- ↑ Oikeudenkäynnit | Kuulustelupöytäkirja: Puolustusvoimat tiesi HS:n hallussa olevasta materiaalista ja jutunteosta jo puoli vuotta ennen julkaisua – Sai tiedon HS:n toimittajalta Helsingin Sanomat. 25.8.2022. Viitattu 30.8.2022.
- ↑ Journalistin ohjeet ja liite - Journalistin ohjeet - JSN www.jsn.fi. Viitattu 30.8.2022.
- ↑ a b c d Helsingin Sanomat hyllytti selvitysten ajaksi toimittajan, jonka epäillään vuotaneen tietoja puolustusvoimille Yle Uutiset. 29.8.2022. Viitattu 30.8.2022.
- ↑ Jesse Mäntysalo: Käräjäoikeus tuomitsi kaksi Helsingin Sanomien toimittajaa turvallisuussalaisuuden paljastamisesta – toiselle sakkoja Yle.fi. 27.1.2023. Yle. Viitattu 25.3.2024.